Yhteystiedot

Puhelin:
045 897 9229
Sähköposti: nordictraico@gmail.com

Saattohoidossa on paljon kehitettävää maassamme

Maanantai 13.1.2014 klo 10:25 - Merja Sankelo

Saattohoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaan hoitoa ennen lähestyvää kuolemaa. Voisi ajatella, että jokainen maamme kansalainen on oikeutettu parhaaseen mahdolliseen hoitoon ennen kuolemaa. Näin ei kuitenkaan aina ole.Kuoleman kynnyksellä ihminen on muiden armoilla hoitonsa ja kohtelunsa suhteen.Heikon kuntonsa vuoksi kuolevalla ei useinkaan ole voimia vaatimusten tai valitusten esittämiseen. Olisiko tässä syy siihen, että hoidon laadusta on heidän kohdallaan helppo tinkiä ? Hoidon laadusta valittavat lähinnä omaiset, jotka surullisina ja ahdistuneina liian usein joutuvat toteamaan puutteita rakkaan läheisensä hoidossa. Itsekin jouduin muutamia vuosia sitten ihmetystä herättävän tilanteen eteen käydessäni tapaamassa erästä sukulaista, jolla oli suoliston alueen syöpä ja joka oli hoidettavana oman kotipaikkakuntansa terveyskeskuksen vuodeosastolla. Hänet oli sijoitettu kahden hengen huoneeseen, jonne astuessani löysin hänet nelinkontin vuoteella kasvot patjaan päin. Hän huokaili ja läähätti yhtenään, oli ahdistunut ja levoton. Tuskin pystyimme mitään keskenämme puhumaan hänen kipujensa vuoksi. Onneksi tilanne saatiin hallintaan myöhemmin.   

Arvostetun The Economist-lehden tutkimusyksikkö julkaisi vuonna 2010 tulokset saattohoidon laatua koskevasta vertailututkimuksesta, jossa oli mukana 40 maata. Hoidon laatua arvioitiin 27 indikaattorin avulla. Tietoja hankittiin tilastoista ja haastatteluilla. Laadukkainta elämän loppuvaiheen hoito oli Iso-Britanniassa ja Australiassa. Suomi sijoittui arvioinnissa vasta 28.sijalle.

Nykyisen saattohoidon ideaalimalli luotiin Iso-Britanniassa jo 1960-luvulla. Siitä lähtien maassa on tehty systemaattista työtä saattohoidon laadun varmistamiseksi. Vuonna 2004 maassa käynnistyi saattohoitoa ohjaava kansallinen ohjelma, joka laajeni saattohoitoa koskevaksi strategiaksi vuonna 2008. Strategiaan sisältyy suositukset seuraavien työkalujen käytöstä saattohoidossa: Gold Standard Framework (Hoidon laadun kehittämisohjelma+akkreditointi), Liverpool Care Pathway (hoitomalli 2-4 viimeiselle elinpäivälle) ja Advanced care planning (keskustelu ja dokumentointi hoidosta tulevaisuudessa = hoitotahto). Ne ovat jo laajasti käytössä Iso-Britanniassa.

Saattohoidon laatua koskevat puutteet maassamme ovat moninaisia. Hoidon toteutusta hankaloittaa hoito useissa erilaisissa hoitopaikoissa. Lisäksi hoitoa vaikeuttaa ennakkoluulot vahvoja kipulääkkeitä kohtaan ja siitä johtuva liian vähäinen ja liian myöhään aloitettu käyttö, puutteet kivun arvioinnissa ja seurannassa, eri ammattiryhmien välinen heikko yhteistyö, hoitoa koskevien yhteisesti sovittujen käytäntöjen puuttuminen hoitoyksiköistä sekä liian yksipuoliset oireiden lievitysmenetelmät. Vain kolmannes terveyskeskuksista pystyy tarjoamaan yhden hengen huoneen kuolevalle, joka parhaiten mahdollistaa läheisten läsnöolon, joka on kuolevalle tärkeä henkinen tuki. Koulutusta saattohoidosta on edelleen tarjolla liian vähän. Laadukkainta kuolevien hoito on maamme neljässä saattohoitokodissa, ja niiden käytännöistä onkin terveyskeskuksilla, keskussairaaloilla ja muilla hoitoyksiköillä paljon opittavaa jos haluavat saattohoitoa kehittää nykyistä paremmaksi.

Puutteet saattohoidon laadussa ovat enemmän järjestelmästä ja vastuutahojen päätöksenteosta ja toiminnasta johtuvia. Yksittäiset hoitajat ja lääkärit tekevät parhaansa potilaiden hyväksi. Toisaalta jokainen saattohoitoon osallistuva voisi olla aloitteentekijä uudistuksille, jotka parantaisivat kuolevan potilaan hoidon laatua.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuolema, hoito, laatu