Yhteystiedot

Puhelin:
045 897 9229
Sähköposti: nordictraico@gmail.com

Käsitykset elämästä, ihmisestä ja maailmankaikkeudesta ovat läsnä läheisen kuolemasta johtuvassa surussa

Maanantai 26.11.2012 klo 8:56 - Merja Sankelo

Kuolema pysäyttää ja varsinkin silloin kun se kohtaa omaa elämää ja lähipiiriä. Tuskallisinta kuolemassa on se, että joutuu eroamaan itselle rakkaasta ihmisestä. Surukokemukseen vaikuttaa väistämättä käsitykset elämästä yleensä. Kun ihminen uskoo, että elämä on ainutkertainen matka maan päällä, joka päättyy kuolemaan ja jonka jälkeen ei ole mitään elämää, on ero rakkaasta läheisestä erittäin raskas kokemus, koska ero koetaan lopullisena.Suurin osa suomalaisista uskoo evankelisluterilaisen kirkon mukaisesti, että elämä on ainutkertainen matka maan päällä, jota seuraa ikuinen elämä tuonpuoleisessa, mutta vasta ns. ylösnousemuksen jälkeen. Tämä käsitys antaa toivoa kuolleen läheisen jälleen näkemisestä ja tuo lohtua surijalle;ero on vain väliaikainen. Pieni osa suomalaisista ajattelee, että elämä maanpäällä on yksi ajanjakso ikuisen minän eli sielun tai hengen kehitysprosessissa. Tähän sisältyy näkemys uudelleen syntymisen mahdollisuudesta eli reinkarnaatiosta, johon uskovat mm. spiritualistit ja buddhalaiset. Tällainen usko helpottaa surua, koska mukana on toivo mahdollisesta jälleen näkemisestä ja elämän jatkumisesta.

Surukokemuksessa on läsnä myös käsitys ihmisestä. Yleisesti ajatellaan, että ihminen on muista erillinen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, hengellinen ja älyllinen kokonaisuus, jolla on tietoinen mieli ja alitajunta. Osa uskoo myös edellä mainitun sielun olemassaoloon. On myös ihmisiä, jotka näkevät, että ihminen koostuu fyysisestä kehosta ja henkikehosta eli energioista (eetteri-,astraali-, mentaali-ja kausaalikeho) sekä energiakeskuksista ja energiakanavista, joiden välityksellä ihminen on yhteydessä maailmankaikkeudessa vallitsevaan energiaan. Tämän ajattelun mukaan henkikeho on yhtä kuin ikuinen sielu. Niillä, jotka uskovat sielun olemassaoloon, on erilaisia käsityksiä siitä, koska sielu kuoleman yhteydessä irtoaa ruumiista. Osa uskoo, että sielu irtoaa kehosta heti kuoleman tapahduttua ja muut, että joskus myöhemmin. Usko sielun irtoamiseen ruumiista heti kuoleman hetkellä helpottaa surevien ratkaisuja "ruumiin käsittelystä" kuoleman jälkeen; polttohautauksesta ja elinten luovutuksesta päättäminen on helpompaa.

Edellä oleviin käsityksiin kytkeytyy näkemykset maailmankaikkeudesta. Osa ihmisistä uskoo, että on olemassa vain fyysinen maailma, jossa ihminen elää. Monet uskovat, että on olemassa fyysinen maailma ja siitä erillään oleva rinnakkainen maailma, jota myös toiseksi ulottuvuudeksi, taivaaksi ja henkimaailmaksi kutsutaan, ja jonne ihmisen sielu siirtyy kun elämä maan päällä päättyy. On myös niitä, jotka uskovat, että fyysisen maailman ja henkimaailman "asukkaiden" välillä voi olla kommunikaatiota eli vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa kuoleman yhteydessä mm. sitä, että läheisen kanssa voidaan jatkaa yhteydenpitoa, vaikka häntä ei enää pystytä fyysisin silmin näkemään.

Surukokemukseen vaikuttaa tieto, jonka ihminen on elämänsä aikana omaksunut. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus ja siinä erotetaan mm. tieteellinen tieto ja arkitieto. Tieteellinen tieto on tutkimukseen perustuvaa ja arkitieto voidaan jakaa kokemustietoon, uskomustietoon ja intuitiotietoon. Omaksuttu tieto vaikuttaa siihen, miten kuolema ja suru koetaan ja miten siitä selviydytään. Jos ihminen esim. uskoo, että elämässä on kaikki sattumaa,on kuolemakin sattuma, joka ehkä olisi voitu välttää jos olisi toimittu toisin. Tästä seuraa runsaasti erilaista spekulaatiota kuoleman jälkeen. Jos henkilö puolestaan uskoo, että jokaisen kuoleman hetki on ennalta määrätty, niin kuolemaan suhtautuminen on tyynempää, koska on tapahtunut "niinkuin on tarkoitettukin".

Läheisen kuolema merkitsee paitsi eroa  niin myös muutoksia omassa elämässä. Menetyksestä aiheutuvien ajatusten, reaktioiden ja tunteiden kokonaisuutta kutsutaan suruksi, joka on luonteeltaan yksilöllinen muutos-ja sopeutumisprosessi elämässä. Ontologisten ja eksistentiaalisten käsityksen lisäksi surun kokemiseen ja siitä selviytymiseen vaikuttaa useat muut tekijät.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: suru, kuolema, käsitykset, kokemukset