Yhteystiedot

Puhelin:
045 897 9229
Sähköposti: nordictraico@gmail.com

Arvostus on rakkaudellisen vuorovaikutuksen perusta

Sunnuntai 4.8.2019 klo 23:15 - Merja Sankelo

Jokainen ihminen haluaa, että häntä arvostetaan. Se on ns. perustarve ja tuotu esille mm. erilaisissa tarveteorioissa (mm. Maslow) ja työmotivaatiota koskevissa teorioissa (mm. Herzberg). Jos ihminen ei saa arvostusta, ei hän voi kokea itseään täydellisen onnelliseksi. Mm. avioerojen yhtenä yleisimpänä syynä on kokemus kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta parisuhteessa. Tämä kertoo, että toista arvostava käyttäytyminen on jostain syystä haasteellista ja vaikeaa elämän arjessa.

Myös laajemmin tarkasteltuna toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen on osoittautunut ihmiskunnan historiassa hankalaksi asiaksi. Mustaihoisten ihmisten pitäminen orjuudessa Yhdysvalloissa ilman vapautta ja oikeutta toteuttaa omaa tahtoa ja ilman oikeutta palkkaan, on yksi esimerkki siitä kuinka ihminen on voinut olla kylmä ja raaka toisia kohtaan. Toisen maailmansodan aikaiset juutalaisiin kohdistuneet operaatiot on yleisesti tuomittu ihmisarvoa loukkaavina tekoina. Mm. rasismi, uskonnollinen-,seksuaalinen-ja ikään liittyvä syrjintä ovat tämän päivän ilmiöitä koskien ihmisarvon toteutumista.

Mitä tämä tärkeäksi koettu arvostus ja kunnioitus sitten on ? Yleisen näkemyksen mukaan arvostus on sitä, että toinen koetaan nimenomaan samanarvoiseksi;ei koeta, että itse on jotenkin parempi, viisaampi tai osaavampi kuin toinen. Kun kanssaihminen koetaan samanarvoiseksi on sillä väistämättä vaikutusta siihen kuinka hänen kanssaan kommunikoidaan ja kuinka häntä kohdellaan. Arvostus on mm. toisen huomioimista erilaisissa tilanteissa, päätöksenteossa ja hänen mielipiteidensä kuuntelemista. Se on sen tunnustamista, että toinenkin osaa ajatella, puhua ja tehdä asioita ja että itse ei ole kaikkitietäväinen, eikä aina oikeassa. Kun arvostaa toista, kohtelee häntä mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti. Arvostukseen ei sisälly alistamista, halveksuntaa, huutamista, moitiskelua, syyttelyä, vähättelyä, lyömistä, eikä käskyttämistä. Mm. käskyihin sisältyy aina ylemmyyden tunnetta ja itsensä asettamista toisen yläpuolelle.

Työelämässä hyväksytään, että esimiehellä on valta antaa määräyksiä alaisille, mutta senkin pitäisi tapahtua kohteliaasti ja niin, että toinen ei pahoita mieltään eikä koe, että häntä ei arvosteta. Työtehtävien antamiseen tulisi sisältyä keskustelua ja neuvottelua jolloin toisella on mahdollisuus esittää omia mielipiteitä. Työntekijän osaaminen tulisi huomioida, tunnistaa ja hyödyntää. Tämä lisää kokemusta siitä, että on arvostettu ja tärkeä työyhteisössä. Kun on tutkittu työntekijöiden odostuksia esimiehiä kohtaan nousee aina keskeisinä asioina esille arvostus ihmisenä, osaamisen arvostaminen, kuunteleminen, luottamus sekä samanarvoinen ja ystävällinen kohtelu.

Vapauden antaminen toiselle on osa arvostusta. Kukaan ei omista ketään ja jokaisella on oma elämä elettävänä, jonka yksityiskohdista ei kukaan ulkopuolinen ole selvillä. Siksi toista pitää kohdella esimerkiksi parisuhteessa niin, että hän voi toteuttaa itseään vapaasti ja sisäisen äänen mukaisesti. Tämä on tärkeää myös vanhempien ja lasten välisessä suhteessa. 

Jokainen henki ja ihminen on Jumalan luoma ja siksi kaikki ovat hänen silmissään tasavertaisia. Näin tulee olla myös hänen luomiensa henkien keskuudessa. Tämä tieto on osa kristinuskon teoreettista perustaa ja ollut ihmiskunnan käytettävissä koko sen olemassaolon ajan. Kukaan ei voi ylentää itseään minkään asian vuoksi. On vain todettava, että perusihmisarvo on sama kaikilla. Jollakin henkilöllä saattaa kuitenkin olla mm. paremmat tiedot ja osaaminen tietystä asiasta kuin toisella (mm. maiden johtajat, säveltäjät, laulajat, näyttelijät, kirjailijat, tieteentekijät jne.) Tämän piirteen ja kyvyn vuoksi ko. ihmistä voidaan arvostaa tavallista enemmän. Yleisesti pidetään hyvänä, että ko. arvostuksen kohteen tulisi kuitenkin ottaa huomionosoitukset nöyrästi vastaan eikä ylpistyä niistä. Viisas ja kypsä sielu ei koskaan suhtaudu toiseen aliarvostaen vaan on tietoinen perusarvosta, joka yhdistää kaikkia ihmisiä. Koska maailmassa on vielä paljon henkisen kehityksen alkuvaiheessa olevia, on ihmisarvon kunnioittaminen edelleen usein asia, jota ei tiedosteta riittävästi ja joka toteutuu heikosti ihmisten kesken.

Ihmisarvoa ja toisen ihmisen kunnioittamista koskevia mainintoja löytyy jo Jeesuksen pitämästä vuorisaarnasta, joka on ymmärrettävää, koska hän oli kaiken Luojan tahdon tulkki maanpäällä ollessaan. Suurista filosofeista mm. Immanuel Kant piti ihmisarvon kunnioittamista tärkeimpänä periaatteena maailmassa. Ihmisarvon turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita ja lakeja mm. YK:n ihmisoikeuksien julistus noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. Ns. kultainen sääntö eli "Kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää heille" soveltuu noudatettavaksi ohjenuorana kun halutaan parantaa omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa toisten kanssa.

Kun haluaa elää rakkautta niin, että kanssaihmisillä on hyvä olla, on tärkeää osoittaa arvostusta ja kunnioitusta heitä kohtaan. Toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkein ihmissuhdetaito ja johtaa aina hyväksi koettuun vuorovaikutukseen kaikkien osapuolten kesken erilaisissa elämän tilanteissa. Joillekin tämä saattaa olla kuitenkin yksi keskeisimmistä oppimishaasteista nykyisen elämän aikana.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: arvostus, rakkaus, vuorovaikutus