Yhteystiedot

Puhelin:
045 897 9229
Sähköposti: nordictraico@gmail.com

Elämä kuoleman jälkeen on täynnä rauhaa, rakkautta ja kauneutta

Perjantai 23.10.2015 klo 11:39 - Merja Sankelo


On paljon ihmisiä, jotka uskovat sielun ikuisuuteen ja kuoleman jälkeiseen elämään. Selvitin 1990-luvulla haastattelujen avulla potilaiden, omaisten sekä hoitohenkilökunnan käsityksiä ja uskomuksia kuolemasta. Tutkimukseen osallistui 32 henkilöä. Ilmeni, että usko kuoleman jälkeiseen elämään kytkeytyi uskoon Jumalan tai muun korkeamman voiman olemassaolosta. Henkilöt, jotka uskoivat elämään kuoleman jälkeen ajattelivat, että sielu jatkaa elämäänsä kun fyysinen ruumis lakkaa toimimasta. Puolet haastatelluista ajatteli, että ihmisen sielu irtoaa heti ruumiista kun kuolema on tapahtunut. Muilla ei ollut tarkkaa käsitystä siitä, koska irtoaminen tapahtuu. Monikaan ei osannut sanoa minne sielu menee kuoleman jälkeen. He totesivat vain, että sielu menee jonnekin, muualle, ylöspäin, parempaan olotilaan tai uuteen ulottuvuuteen. Neljännes ajatteli, että sielu menee taivaaseen. Kuoleman jälkeisen elämän kuvaileminen oli lähes mahdoton tehtävä haastateltaville. Joku arveli, että sitten ei ole kipuja, kärsimyksiä eikä murheita. Esille tuotiin myös hyvä olo, onnellisuus, lepo ja rauha sekä nykyistä parempi olotila, johon liittyi maanpäällä olevien elämän seuraaminen. Vain yksi toi esille, että kuoleman jälkeiseen elämään liittyi toimintaa ja tekemistä. Puolet kuoleman jälkeiseen elämään uskovista ajatteli, että he tapaavat kuoleman jälkeen jo aiemmin kuolleita henkilöitä ja omaisia. Sielun uudelleen syntymiseen eli reinkarnaatioon uskoi kuusi henkilöä. Kuoleman jälkeinen aika on siis iso arvoitus ihmiskunnalle.

Jotain tietoa ja kuvauksia  kuoleman jälkeisestä elämästä on kuitenkin olemassa, joka on saatu maanpäältä kuoleman kautta toiseen ulottuvuuteen siirtyneiltä hengiltä meedioiden välityksellä. Välitetyn tiedon perusteella ympäristö toisessa ulottuvuudessa muistuttaa fyysisiä puitteita maanpäällä, mutta on paljon kauniimpi. Eräs suomalaisena elänyt henki on todennut viestissään mm. näin: "Tänne tulevat hämmästyvät värejä, rauhaa ja kauneutta, jota ei voi maallisin sanoin kuvata. Harmonia ja rakkauden ilmapiiri on täällä käsin kosketeltavaa."

Eräs toinen henki, joka on elänyt viimeisimmän inkarnaationsa Brasiliassa, on kuvaillut ympäristöään tuonpuoleisessa seuraavasti:"Maisema edessäni on ylevän kaunis. Metsä on täydessä kukassa ja tuoksuu raikkaalle. Kaikki on ainutlaatuista värien ja pehmeän valon lahjaa. Suuri joki kiemurtelee verkkaisesti sinisiä kukkia kasvavien rehevien ruohopenkereiden välistä. Vesi virtaa niin rauhallisesti ja kristallin kirkkaana. Leveät polut kulkevat vihreän maiseman läpi. Lehtipuita on istutettu säännöllisin välein. Ne tarjoavat suojaa auringolta. Eri muotoisiksi tehdyt penkit kutsuvat lepäämään. Linnut lentävät taivaalla ja kotieläimiä on tiheälehtisten puiden joukossa. Täällä on hedelmätarhoja ja ihastuttavia puutarhoja. Erilaiset ruusut kukkivat siellä täällä koristaen viheriöitä. Näen viehättäviä monimuotoisia rakennuksia tuolla vähän kauempana. Kaikki alueet ovat huolellisesti hoidettuja."

On myös kerrottu, että kuoleman jälkeisessä olotilassa henget työskentelevät, opiskelevat, opettavat ja myös vain oleilevat. Kaikelle toiminnalle on olemassa hallinnolliset rakenteet ja vastuutahot. Työnteko liittyy myös mm. elämän ylläpitämiseen, ravintoon, vaatetukseen ja asumiseen. Jokainen saa palvelutehtäviä  kykyjensä ja kehitystarpeidensa mukaisesti.Opiskelu voi koskea mm. nöyryyden ja kiitollisuuden omaksumista, taiteista nauttimista, tunteiden osoittamisen taidon kehittämistä ja kauneuden tajun avartamista. Jotkut opiskelevat lääkeyrttien kasvattamista.On myös mahdollista jatkaa niiden kykyjen ja taitojen kehittämistä, joiden oppiminen jäi kesken maanpäällä ollessa. Esimerkiksi säveltäjä voi jatkaa säveltämistä ja kirjailija kirjojen kirjoittamista jos näin haluaa. Edistyneemmät opettavat ja ohjaavat muita; itsellä oleva tieto ja osaaminen halutaan jakaa kollektiivisesti. Kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen sekä omaan haluun ja motivaatioon. Mitään pakkoa ei ole. Jos on epävarma mikä olisi paras tapa kehittää itseään, voi saada neuvoja "ohjaajilta". Yksinäisyttä ei tunneta. Henget elävät normaalin päivärytmin mukaisesti eli heräävät aamulla, syövät aamupalaa ja lähtevät sitten päivän toimintoihinsa. Osa vain lepäilee. Vapaa-aikana tehdään samoja asioita kuin maanpäällä. Illalla voidaan ihailla mm. kaunista kuutamoa ja yöksi käydään nukkumaan.

Oltuaan aikansa toisessa ulottuvuudessa ja sen astraalitasolla, alkaa henki tuntea tarvetta uuteen inkarnaatioon maanpäällä. Inkarnoitumisen myötä henki saa mahdollisuuden oppia asioita, joita ei voi oppia missään muualla maailmankaikkeudessa. Ainoastaan maanpäällä on mahdollisuus tuntea mm. naisen ja miehen välinen rakkaus, vain ruumis sairastuu ja kokee kipua sekä tuskaa, vain ihmisenä joutuu opettelemaan tunteiden (pelko, kateus, epäluulo, mustasukkaisuus, viha) hillintää. Henki suunnittelee etukäteen yhdessä ohjaajiensa kanssa tulevan elämän oppimisen päähaasteet ja "oppimisympäristön" sekä valitsee fyysisen kehon, johon haluaa inkarnoitua. Henki siirtyy valitsemaansa kehoon lapsen syntymän hetkellä. Kuka ajattelee, puhuu ja tekee vain hyvää ? Tällaisen ihmisen ja sielun ei tarvitse enää tulla takaisin maanpäälle kuolemansa jälkeen. Kun tällainen sielu palaa toiseen ulottuvuuteen, voi hän jatkaa matkaa suoraan astraalitasolta ylempiin sfääreihin ellei sitten halua ensin toimia henkioppaana maanpäällä oleville.

Avainsanat: maanpäällinen elämä, kuolema, toinen ulottuvuus


Kommentit

14.4.2018 15:15  Sanna

Hyvä teksti kertakaikkiaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini

Lähettääksesi kommentin sinun tulee kirjoittaa alla oleva merkkijono kenttään