Ohjausta hyvään ja onnelliseen elämään sekä henkiseen kasvuun

Kysy lisää hyvinvointipalveluista

Tällä sivulla voit tutustua blogikirjoituksiin ja saat samalla tietoa hyvinvointipalveluista, joita Nordic Training & Consultation Seinäjoelta tarjoaa. Tekstit käsittelevät muun muassa rakkautta, iloa ja onnellisuutta.

  • 06/01/2020 - Merja Sankelo 0 Kommentit
    Ilon ja nautinnon ylläpitäminen sekä merkitys päivittäisessä elämässä

    Ilo on myönteinen tunne, tyytyväisyyttä elämään ja siihen, mitä on ja mitä tapahtuu juuri nyt. Positiivinen asenne ja nykyhetkessä eläminen ovat edellytyksiä sille, että voi kokea itsensä iloiseksi. Nautinto on mielihyvän tunne, joka syntyy, kun kokee tai kun tapahtuu jotain sellaista, joka on itselle tärkeää. Puhutaan mm. esteettisistä, lihallisista ja kulinaarisista nautinnoista. Kun joku asia tuo iloa elämään, siitä myös nauttii eli iloon liittyy usein mielihyvä. Kun nauttii kauniista musiikista, tuo se samalla iloa elämään. Kun iloitsee jonkun itselle tärkeän ihmisen tapaamisesta ja saa keskustella hänen kanssaan, kokee samalla nautintoa eli nauttii elämästä tuon eletyn kokemuksen vuoksi.


    Ilo syntyy jonkun asian johdosta tai aiheuttamana. Monet erilaiset asiat tuovat iloa, riemua ja hauskuutta elämään. Esimerkiksi työ ja erilainen tekeminen voi tuoda iloa. Puhutaan myös omistamisen ja antamisen ilosta. Ilon ja nautinnon lähteet ovat yksilöllisiä ja siihen jokainen pystyy itse kertomaan parhaan vastauksen. Itselleni iloa elämään ja jokaiseen hetkeen tuovat mm. auringon pilkahdus ja valo syksyn harmauden keskellä, terveys ja hyvinvointi, liikunta, perhe ja rakkaiden ihmisten tapaaminen, hyvät ihmissuhteet, hyvän mielen tuottaminen toiselle, erilaiset onnistumiset ja mukavat yllätykset elämässä, kauniit vaatteet, hyvä ruoka, kirjallisten tuotosten synnyttäminen, mielenkiintoinen päivätyö, päivittäisten tavoitteiden ja suunniteltujen tehtävien toteutuminen, positiivinen palaute ja sisältörikas elämä yleensä. Meren, vesistöjen ja kauniiden maisemien äärellä koen itseni aina onnelliseksi. Iloa ja tyytyväisyyttä elämääni tuovat myös hiljentymiset ja yhteydet universaaliseen energiaan. Jokaisen pitäisi omat ilon lähteet tunnistaa, jotta voi tarvittaessa niillä piristää itseään.


    Iloisuuden tietoisen tavoittelun voi aloittaa jo aamulla ajattelemalla itsekseen, että tästäkin päivästä tulee ihan varmasti antoisa ja mukava. Voi jo etukäteen esittää kiitoksen mielessään siitä, että illalla kun käy nukkumaan, voi olla tyytyväinen päiväänsä. Tämä luo innostuneisuutta, jota jokainen tarvitsee, jotta päivästä tulisi onnistunut ja hyvää mieltä tuottava. Jos kuitenkin päivän aikana kokee eri syistä itsensä alavireiseksi voi kysyä itseltään: mikä minua nyt ilahduttaisi, mistä saisin takaisin hyvän mielen? Kun tulee onnistumisia, voi palkita itseään eri tavoin esimerkiksi ostamalla jotain mieltä ilahduttavaa tai lähtemällä käymään mieleisessä paikassa tai tapahtumassa.


    Iloinen olotila vetää puoleensa lisää iloa ja nautintoa. Kun tämän sisäistää, haluaa jokainen itsestään huolehtiva ja välittävä ihminen ylläpitää omaa iloisuuttaan. On myös tärkeää ymmärtää, että ilo on tavallaan universaalinen vaatimus ja velvoite, joka ihmiselle on asetettu. On ajateltu, että ilo ja iloisuus ovat asioita, joiden ylläpitämisestä ja säilymisestä jokainen on velvollinen elämän lahjan saatuaan huolehtimaan.


    Kun elämässä on iloa ja nautintoa, on elämä juuri sellaista kuin sen pitääkin olla. Yleensä kun niitä molempia on riittävästi, on ihminen myös onnellinen. Onnellisena on helppo rakastaa ja ottaa vastaan rakkautta. Täydellisen elämän elementit ovat kaikki tässä: iloa, nautintoa, onnellisuutta ja rakkautta. Ne ovat myös kaikkien ulottuvilla, kun vain näin haluaa ja tekee myös työtä niiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

    Lue lisää
  • 28/10/2019 - Merja Sankelo 0 Kommentit
    Henkinen kasvu kohti hyvyyttä ja rakkautta – miten voi edetä?

    Henkisellä kasvulla tarkoitetaan tässä yhteydessä prosessia, jonka tavoitteena on tulla ihmiseksi, joka on täynnä hyvyyttä ja rakkautta, eli ei tee pahaa kenellekään ajatuksissa, sanoissa eikä teoissa. Tähän tavoitteeseen pyrkiminen edellyttää voimakasta tahtoa, määrätietoisuutta, asioihin tarttumista, vastuunottamista omasta elämästä sekä hyvää arkipäivän elämän hallintaa.


    Prosessin voi käynnistää osoittamalla hyväksyntää ja rakkautta itseään kohtaan. Rakkautta voi osoittaa itselleen pitämällä hyvää huolta omasta fyysisestä hyvinvoinnista ja kehosta; kiinnittämällä huomiota siihen, mitä syö ja juo sekä kuinka paljon harrastaa liikuntaa. Kun pitää huolta itsestä, osoittaa samalla kiitollisuutta universumille siitä, että on saanut mahdollisuuden syntyä tänne maanpäälle kokemaan ja oppimaan lisää rakkaudesta. Seuraavaksi voi edetä huolehtimaan siitä, että elämä on henkisesti hyvää ja sellaista, kun haluaa sen olevan. Kokemus onnellisuudesta ja elämästä nauttiminen on tärkeää, koska jos elämä on epätyydyttävää ja kokee itsensä onnettomaksi ja surulliseksi, ei jää energiaa itsensä kehittämiseen, vaan voimat kuluvat elämästä selviytymiseen.


    Henkisen kehityksen perusta on itsetutkiskelussa sekä itsensä tietoisessa kehittämisessä. Itsetutkiskelu voi alkaa pohdinnalla, että minkälainen on ihmisenä, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mistä unelmoi, onko tyytyväinen tähänastiseen elämään vai kaipaako siihen jotain uutta ja erilaista sisältöä. Pohdinnan seurauksena voi asettaa tavoitteita itsensä kehittämiselle; esimerkiksi joidenkin luonteenpiirteiden tai vuorovaikutustilanteisiin liittyvien reagointitapojen osalta. Itsensä kehittämiseen saattaa liittyä monenlaisia muutosten tarpeita elämässä, ja siksi eteneminen voi olla hidasta tai nopeaa; kaikki riippuu ihmisestä itsestään ja siitä kuinka tarmokkaasti hän tarttuu asioihin ja havaittuihin muutostarpeisiin. Välillä on pysähdyttävä tekemään uutta inventaariota omasta elämästä; löytyisikö itsestä vielä jotain kehitettävää.


    Ajattelu on tärkeässä roolissa, kun haluaa kehittyä hyvyydessä ja rakkaudessa. Positiivisuus on ensi askel rakkauden tiellä. Itsensä kehittämisen voi aloittaa vähentämällä negatiivista ajattelua ja lisäämällä positiivisuutta. Kannattaa pitää mielessä, että se mitä ajattelee, yleensä toteutuu eli kannattaa ajatella vain sellaista, jonka oikeasti haluaa toteutuvan. Kiitollisuus ja anteeksiantaminen ovat keinoja ylläpitää positiivisuutta. Tunteet vaikuttavat keskeisesti omaan olotilaan. Siksi olisi ylläpidettävä myönteisiä tunteita ja vältettävä kaikin tavoin negatiivisia tunteita, kuten vihaa ja kateutta. Intuitioiden huomioiminen ja niihin luottaminen on osa henkistä elämää.


    Kun haluaa elää rakkautta ja viestiä rakkautta muille, on puhuminen keskeisessä asemassa. On tärkeää, että ei tuota puheella pahaa mieltä toiselle; vältetään toisten arvostelua ja tuomitsemista sekä käytetään puheessa vain positiivisia ilmauksia. Läheisten kesken on tärkeää sanoa ääneen, että rakastaa heitä; ajatuksia ei pysty kukaan lukemaan. Rakkauden pukeminen sanoiksi on monelle kaikkein vaikeinta; ajatusten ja tekemisten hallinta onnistuu helpommin. Ihminen on luotu ahkeroimaan ja toimimaan. Tekemisen avulla voi kertoa universumille mitä haluaa ja mitä tavoittelee elämässä. Tekojen ja toiminnan välityksellä voi tuoda esille myös rakkautta muita kohtaan; esimerkiksi auttamalla läheisiä ja muita ihmisiä eri tavoin.


    Koska henkinen kehitys mahdollistuu paremmin, kun ihminen kokee itsensä onnelliseksi, on tärkeää elää universaalisten lakien mukaisesti (mm. anteeksiantaminen, kiitollisuus, Karman laki, rakkaus, valinnan vapaus, vastuullisuus omasta elämästä, vetovoiman laki). Avaintekijä henkiseen kasvuun on vuorovaikutuksessa oleminen muiden ihmisten kanssa. Parisuhde ja perhe, ystävät, naapurit ja sukulaiset, työtoverit ja ihmiset erilaisissa harrastusyhteisöissä, antavat hyviä mahdollisuuksia itsensä kehittämiselle. Erakkona eläminen sisältää vain vähän sellaisia oppimistilanteita, joita tarvitaan henkiseen kasvuun.


    Hiljentyminen ja ajan varaaminen omaa elää koskeville pohdinnoille on keskeinen edellytys, kun haluaa muuttaa itseään paremmaksi ihmiseksi. Kiireen keskellä ei ole aikaa pysähtyä pohtimaan omaa elämää. Säännöllinen yhteys kaikkea elollista yhdistävän universaalin energian kanssa on tärkeää. Se auttaa ja tukee kehitystä sekä vahvistaa uskoa omiin pyrkimyksiin ja pitää oikealla tiellä huonoissakin elämäntilanteissa. Tuo yhteys, joka edellyttää hiljentymistä, jota myös meditaatioksi kutsutaan, antaa voimaa ja energiaa, jonka johdosta ihminen jaksaa paremmin elää rakkauden hengen mukaista elämää. Henkiseen kasvuun ja kehitykseen voi saada apua, tukea ja ohjausta omilta henkimaailman auttajilta ja yhteyshenkilöiltä, jos näin haluaa.


    Henkisestä kehityksestä kiinnostuneiden olisi hyvä hakeutua samankaltaisten henkilöiden seuraan. Yhteiset tapaamiset mahdollistavat keskustelun yhteisistä tärkeistä asioista sekä rohkaisun ja tuen saannin muilta omalle henkiselle kehitykselle. Monet henkisen polun kulkijat ovat nyt hyvin yksinäisiä kiinnostuksensa kanssa. Elämä voi muodostua tarpeettoman tylsäksi, jos ei ole mahdollisuuksia keskusteluun samoin ajattelevien kanssa.


    Henkisestä kehityksestä kiinnostuneiden ei kannata ottaa turhia paineita etenemisestä, eikä asettaa itselleen liian tiukkoja vaatimuksia, koska merkittäviä edistysaskelia tapahtuu vasta, kun on jumalallisten aikataulujen ja suunnitelmien mukaisesti oikea aika. Riittää, kun on aktiivinen, kuuntelee sisintään ja pyrkii tekemään parhaansa. Välillä saattaa tulla epäonnistumisiakin rakkauden ja hyvyyden opettelussa, mutta niiden suhteen kannattaa olla armollinen itselleen, eikä harmitella liikaa tapahtunutta. Yrittäminen on tärkeintä.

    Lue lisää
  • 04/08/2019 - Merja Sankelo 0 Kommentit
    Arvostus on rakkaudellisen vuorovaikutuksen perusta

    Jokainen ihminen haluaa, että häntä arvostetaan. Se on ns. perustarve ja tuotu esille mm. erilaisissa tarveteorioissa (mm. Maslow) ja työmotivaatiota koskevissa teorioissa (mm. Herzberg). Jos ihminen ei saa arvostusta, ei hän voi kokea itseään täydellisen onnelliseksi. Mm. avioerojen yhtenä yleisimpänä syynä on kokemus kunnioituksen ja arvostuksen puutteesta parisuhteessa. Tämä kertoo, että toista arvostava käyttäytyminen on jostain syystä haasteellista ja vaikeaa elämän arjessa.


    Myös laajemmin tarkasteltuna toisen ihmisen arvostaminen ja kunnioittaminen on osoittautunut ihmiskunnan historiassa hankalaksi asiaksi. Mustaihoisten ihmisten pitäminen orjuudessa Yhdysvalloissa ilman vapautta ja oikeutta toteuttaa omaa tahtoa ja ilman oikeutta palkkaan, on yksi esimerkki siitä kuinka ihminen on voinut olla kylmä ja raaka toisia kohtaan. Toisen maailmansodan aikaiset juutalaisiin kohdistuneet operaatiot on yleisesti tuomittu ihmisarvoa loukkaavina tekoina. Mm. rasismi, uskonnollinen, seksuaalinen ja ikään liittyvä syrjintä ovat tämän päivän ilmiöitä koskien ihmisarvon toteutumista.


    Mitä tämä tärkeäksi koettu arvostus ja kunnioitus sitten on? Yleisen näkemyksen mukaan arvostus on sitä, että toinen koetaan nimenomaan samanarvoiseksi; ei koeta, että itse on jotenkin parempi, viisaampi tai osaavampi kuin toinen. Kun kanssaihminen koetaan samanarvoiseksi, on sillä väistämättä vaikutusta siihen, kuinka hänen kanssaan kommunikoidaan ja kuinka häntä kohdellaan. Arvostus on mm. toisen huomioimista erilaisissa tilanteissa, päätöksenteossa ja hänen mielipiteidensä kuuntelemista. Se on sen tunnustamista, että toinenkin osaa ajatella, puhua ja tehdä asioita, ja että itse ei ole kaikkitietäväinen, eikä aina oikeassa. Kun arvostaa toista, kohtelee häntä mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti. Arvostukseen ei sisälly alistamista, halveksuntaa, huutamista, moitiskelua, syyttelyä, vähättelyä, lyömistä eikä käskyttämistä. Mm. käskyihin sisältyy aina ylemmyyden tunnetta ja itsensä asettamista toisen yläpuolelle.


    Työelämässä hyväksytään, että esimiehellä on valta antaa määräyksiä alaisille, mutta senkin pitäisi tapahtua kohteliaasti ja niin, että toinen ei pahoita mieltään eikä koe, että häntä ei arvosteta. Työtehtävien antamiseen tulisi sisältyä keskustelua ja neuvottelua, jolloin toisella on mahdollisuus esittää omia mielipiteitä. Työntekijän osaaminen tulisi huomioida, tunnistaa ja hyödyntää. Tämä lisää kokemusta siitä, että on arvostettu ja tärkeä työyhteisössä. Kun on tutkittu työntekijöiden odotuksia esimiehiä kohtaan, nousee aina keskeisinä asioina esille arvostus ihmisenä, osaamisen arvostaminen, kuunteleminen, luottamus sekä samanarvoinen ja ystävällinen kohtelu.


    Vapauden antaminen toiselle on osa arvostusta. Kukaan ei omista ketään ja jokaisella on oma elämä elettävänä, jonka yksityiskohdista ei kukaan ulkopuolinen ole selvillä. Siksi toista pitää kohdella esimerkiksi parisuhteessa niin, että hän voi toteuttaa itseään vapaasti ja sisäisen äänen mukaisesti. Tämä on tärkeää myös vanhempien ja lasten välisessä suhteessa.

    Jokainen henki ja ihminen on Jumalan luoma, ja siksi kaikki ovat hänen silmissään tasavertaisia. Näin tulee olla myös hänen luomiensa henkien keskuudessa. Tämä tieto on osa kristinuskon teoreettista perustaa ja ollut ihmiskunnan käytettävissä koko sen olemassaolon ajan. Kukaan ei voi ylentää itseään minkään asian vuoksi. On vain todettava, että perusihmisarvo on sama kaikilla. Jollakin henkilöllä saattaa kuitenkin olla mm. paremmat tiedot ja osaaminen tietystä asiasta kuin toisella (mm. maiden johtajat, säveltäjät, laulajat, näyttelijät, kirjailijat, tieteentekijät jne.) Tämän piirteen ja kyvyn vuoksi ko. ihmistä voidaan arvostaa tavallista enemmän. Yleisesti pidetään hyvänä, että ko. arvostuksen kohteen tulisi kuitenkin ottaa huomionosoitukset nöyrästi vastaan eikä ylpistyä niistä. Viisas ja kypsä sielu ei koskaan suhtaudu toiseen aliarvostaen, vaan on tietoinen perusarvosta, joka yhdistää kaikkia ihmisiä. Koska maailmassa on vielä paljon henkisen kehityksen alkuvaiheessa olevia, on ihmisarvon kunnioittaminen edelleen usein asia, jota ei tiedosteta riittävästi ja joka toteutuu heikosti ihmisten kesken.


    Ihmisarvoa ja toisen ihmisen kunnioittamista koskevia mainintoja löytyy jo Jeesuksen pitämästä vuorisaarnasta, joka on ymmärrettävää, koska hän oli kaiken Luojan tahdon tulkki maanpäällä ollessaan. Suurista filosofeista mm. Immanuel Kant piti ihmisarvon kunnioittamista tärkeimpänä periaatteena maailmassa. Ihmisarvon turvaamiseksi on laadittu kansainvälisiä ja kansallisia ohjeita ja lakeja, mm. YK:n ihmisoikeuksien julistus noin seitsemänkymmentä vuotta sitten. Ns. kultainen sääntö eli "Kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää heille" soveltuu noudatettavaksi ohjenuorana, kun halutaan parantaa omaa toimintaa vuorovaikutustilanteissa toisten kanssa.


    Kun haluaa elää rakkautta niin, että kanssaihmisillä on hyvä olla, on tärkeää osoittaa arvostusta ja kunnioitusta heitä kohtaan. Toisen ihmisen kunnioittaminen on tärkein ihmissuhdetaito ja johtaa aina hyväksi koettuun vuorovaikutukseen kaikkien osapuolten kesken erilaisissa elämän tilanteissa. Joillekin tämä saattaa olla kuitenkin yksi keskeisimmistä oppimishaasteista nykyisen elämän aikana.

    Lue lisää

Vanhemmat blogitekstit

Tutustu vanhempiin blogiteksteihin oheisesta PDF-tiedostosta.

Lataa aiemmat blogitekstit PDF-tiedostona tästä
Yhteydenottokuvake

Kun tarvitset apua ja ohjausta elämääsi, tukeudu hyvinvoinnin ja onnellisuuden asiantuntijaan Seinäjoelta. Autan sinut elämän karikkojen yli.

Ota yhteyttä ja kysy lisää!